1. NPT prosessi ja vaikuttavuuden arviointi

Laadulla kohti tulevaisuuden hoitotyötä!


Ensimmäisessä blogitekstissämme pohdiskelemme näyttöön perustuvaa toimintaa, hoitosuositusta ja Näyttövinkkiä.   


Mitä tarkoitetaan näyttöön perustuvalla toiminnalla, hoitosuosituksella ja Näyttövinkillä?


Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ja samalla uuden tutkimustiedon määrä lisääntyy koko ajan. Palveluja tulisi muuttuvassa maailmassa myös kehittää ja luoda parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuvia toimintamalleja. Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) tarkoituksena onkin yhtenäistää erilaisia käytäntöjä perustuen juurikin parhaaseen mahdolliseen tietoon. Oheisesta linkistä pääsee katsomaan Hoitotyön tutkimussäätiön (HOTUS) videon Näyttöön perustuvasta terveydenhuollosta. Videossa on hyvin selkeästi kerrottu, mitä Näyttöön perustuvalla terveydenhuollolla tarkoitetaan.

HOTUS: Mitä on näyttöön perustuva terveydenhuolto?


Asiantuntijat laativat hoitosuosituksia, jotka ovat tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Hoitosuositusten avulla pyritään parantamaan ja yhtenäistämään hoitotyön laatua ja vaihtelevia käytäntöjä.

Hoitosuositusten tunnettavuutta tulisi edistää, jotta hoitotyön laatu olisi eri puolilla Suomea samanlainen. Hoitosuositusten avulla pyritään luomaan yhtenäisiä käytäntöjä hoitoon, mikä myös luo turvaa ja tasapuolisuutta kaikille kansalaisille. Hoitotyön tulevina johtajina ja kehittäjinä meidän tulee toimia niin, että edistämme omalla toiminnallamme hoitosuositusten tunnettavuutta ja käyttöä eri organisaatioissa. Oheisesta linkistä pääsee tutustumaan tarkemmin hoitosuosituksiin tai vaikkapa ehdottamaan aihetta hoitosuositukselle! Oletko huomannut, että toimintatavoissa tai hoitokäytännöissä olisi vaihtelua, ehdota aihetta TÄSTÄ

Näyttövinkillä tarkoitetaan järjestelmälliseen katsaukseen tai hoitosuositukseen perustuvaa tiivistelmää. Tiivistelmän tarkoituksena on levittää ja tuoda kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille näyttöön perustuvaa tietoa ajankohtaisista aiheista. Näyttövinkkien avulla on helppo tuoda esille ja levittää näyttöön perustuvaa tietoa. Hoitotyön tulevina johtajina ja kehittäjinä myös Näyttövinkkien esille tuominen ja tiedon levittäminen on tärkeässä roolissa. 

Näyttövinkkien tarkoituksena on tuoda tieto kaikkien saataville ymmärrettävässä muodossa, selkeällä kielellä. Ohjeiden ja suositusten tuominen juuri selkeästi organisaatioihin ja kansalaisten tietoisuuteen onkin suuri haaste. Meilläkin tulevaisuuden johtajina ja kehittäjinä tulee kiinnittää huomiota, että tarjoamamme tieto on laadukasta ja parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuvaa, mutta myös selkeästi esitettyä. Aikaisemmalla opintojaksolla olemmekin laatineet Näyttövinkin yhteistyössä Hotuksen kanssa. Oma aiheemme liittyi sairaanhoitajien kokemuksiin ja saatuun tukeen hoitovirheen jälkeen. Seuraa TÄÄLTÄ, julkaistaanko laatimamme Näyttövinkki!  

Hoitosuositus ja Näyttövinkki perustuvat siis molemmat tutkimusnäyttöön ja molempien tarkoituksena on levittää tutkittua ja laadukasta tietoa sekä vaikuttaa käytäntöihin.


Mitä hoitosuositusten ja näyttövinkkien implementointi käytäntöön edellyttää eri toimijoilta?


Jotta hoitosuositukset ja näyttövinkit saadaan implementoitua käytäntöön, tarvitaan jokaiselta hoitotyöntekijältä toimia. Isoimmassa roolissa ovat hoitotyön ylemmän tason johtajat. Näyttöön perustuva toiminta täytyy saada jo organisaation strategiaan, josta sitä lähdetään viemään yksikkötasolle. Ylempi johto antaa tukensa ja resurssit mahdollistaa näytön implementointi. Yksikkötasolla lähiesimiehet huolehtivat, että yksikössä tiedetään hoitosuosituksista ja näyttövinkeistä. Esimiehet pohtivat työntekijöidensä kanssa, miten näyttö saadaan implementoitua arjen hoitotyöhön. Lähiesimieheltä vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, jotta hän saa vakuutettua työntekijät uuden näytön vahvuudesta. Joskus vanhoja tapoja on vaikeaa ja hidasta muuttaa. Avoin tiedottaminen ja työntekijöiden osallistaminen tekee asiasta kaikkien yhteisen. Työntekijöiltä vaaditaan rohkeutta lähteä kokeilemaan uusia tapoja toimia. Aina tulisi kuitenkin muistaa, että kaiken keskiössä on potilas/asiakas/asukas, jonka parhaaksi toimimme. Parhaalla ajantasaisella tiedolla takaamme hyvän, laadukkaan, tehokkaan ja kustannustehokkaan hoidon.


Millaista koulutusta tai osaamista tarvitaan tulevaisuudessa?


Kuten jo totesimme, yhteiskunta muuttuu ja se puoltaa näyttöön perustuvan työn osaamisen kehittämistä. Mielestämme osaamisen yhteydessä katse kääntyy alan koulutukseen: näyttöön perustuvan työn periaatteiden hallinnan ja tiedonhankinta taitojen tulee olla oleellinen osa koulutusta. Osaamisen lisäksi tarvitaan myös oikeaa asennetta ja sitoutumista, ja tässäkin oppilaitoksilla on tärkeä rooli. Parhaimmillaan nämä koulutuksen aikana hankitut tiedot, taidot ja asenteet jalkautuvat myös käytännön hoitotyöhön. Kun reppu on pakattu hyvin eväin, on maailmalle hyvä lähteä!

Tietojen ja taitojen puute sekä negatiiviset asenteet ovat tällä hetkellä estämässä näyttöön perustuvan työn toteuttamista. Näkisimme, että tulevaisuuden osaaminen rakentuu tietoisuuteen siitä, että näyttöön perustuva työ on tärkeää, ja että jokainen on sen toteutumisesta omalta osaltaan vastuussa. Tietämyksen siitä, mitä hoitosuositukset ja Näyttövinkit ovat, kuinka niiden äärelle pääsee ja kuinka niitä hyödynnetään, tulisi olla tulevaisuudessa jokaisen alalla työskentelevän perustietämystä. Tämän lisäksi tarvitaan henkilöitä, joiden asiantuntijuus painottuu erityisesti käytännön työn ja hoitotieteen yhteen saattamiseen eli hoitosuositusten ja Näyttövinkkien siirtämiseen käytäntöön-kuilua tutkimustiedon ja käytännön välillä tulee entisestään kaventaa.

Lopuksi voimme kuitenkin todeta, että syytä huoleen ei ole, kenenkään ei tarvitse osata aivan kaikkea. Osaamisen yhteydessä tulee aina muistaa, että tärkeintä on organisaation yhteinen osaamispääoma ja jaettu asiantuntijuus. 


Kuinka hoitotyön johtaja voi hyödyntää hoitosuosituksia ja Näyttövinkkejä työssään?


Hoitotyön johtajan ydintehtävä on luoda edellytykset laadukkaalle ja vaikuttavalle hoitotyölle. Kuinka me, tulevaisuuden hoitotyön johtajat voisimme hyödyntää hoitosuosituksia tai Näyttövinkkejä tässä tehtävässämme?

Näkisimme, että tärkein lähtökohta tässä yhteydessä on se, että teemme hoitosuositukset ja Näyttövinkit näkyviksi yksiköissämme. Hoitosuositusten ja Näyttövinkkien aktiivinen esille otto (esimerkiksi osastojen ja tiimien palavereissa) ja keskustelu niiden ympärillä vie myös näyttöön perustuvia käytäntöjä eteenpäin. Johtajina meillä täytyy pitää silmämme auki ja havaita tarpeet (esimerkiksi vanhentuneet käytännöt) mitä yksiköissämme on, ja tähän perustuen nostaa esille relevantteja aiheita. Johtajina meidän tulee paitsi näyttää omalla toiminnallamme esimerkkiä, rohkaista myös muita toimimaan samoin. Myös johtamisemme tulee pohjautua näyttöön!

Hoitosuositukset ja Näyttövinkit voivat toimia myös tukenamme haastavissa tilanteissa. Saatamme työssämme johtajina kohdata jäykistyneitä ajatusmalleja tai toimintatapoja, ja aina niiden purkaminen ei ole helppoa. Kun kantamme asiaan nojaa hoitosuosituksissa tai Näyttövinkissä, on asiamme vakaalla pohjalla. Näin ollen ne toimivat myös käytännön johtamiseen apuvälineinä.

Hoitotyön johtajina voimme hyödyntää Näyttövinkkejä ja hoitosuosituksia myös käytäntöjen yhdenmukaistumisen kautta, ja tämä antaa hoitotyön tulosten ja vaikutusten seurannalle luotettavan pohjan. Hoitotyön johtajille hoitosuositukset ja Näyttövinkit ovat siis hyödyllisiä välineitä monellakin eri tavalla. 


Mitä hyötyä yhteisistä käytännöistä on?


Hoitosuositukset ja Näyttövinkit mahdollistavat potilaalle tai asiakkaalle parhaan mahdollisen, oikean ja tutkittuun tietoon perustuvan hoidon. Tutkittuun tietoon perustuvat hoitosuositukset ja Näyttövinkit takaavatkin kaikille ihmisille samanlaisen, tasapuolisen ja laadukkaan hoidon riippumatta paikasta tai henkilöstä. Hoitotyön ammattilaisille hoitosuositukset ja Näyttövinkit tuovat selkeät ja oikeat tavat toimia, joilla näilläkin varmistetaan laadukas toiminta. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan oikeaa toimintatapaa.

Hoitosuositukset ja Näyttövinkit tuovat johtajille ja asiantuntijoille selkeyttä laatia toimintaohjeita ja perustella toimintaa organisaatioissa. Toimintaohjeiden myötä organisaatioissa pystytään seuraamaan toiminnan vaikuttavuutta ja laatua sekä myös esimerkiksi kustannuksia. Ajattelemme, että selkeiden ohjeiden tuominen käytäntöön helpottaa kaikkien toimintaa. 



Laadimme kuvitteellisen esimerkin, miten hoitosuosituksia/näyttövinkkiä voi implementoida työyksikköön. Apuna tässä käytimme SWOT -analyysiä.

Kuvitteellinen esimerkki: Hoitosuositusten/näyttövinkin implementointi työyksikköön




  • Sisäiset vahvuudet ovat niitä tekijöitä, joita voidaan hyödyntää hoitosuositusten ja Näyttövinkkien implementoinnissa työyksikköön. Tässä nelikentässä vahvuuksina esille nousevat työyksikössä vallitseva avoin keskustelukulttuuri, matala hierarkia sekä positiivinen asenne NPT:tä kohtaan. Näitä sisäisiä vahvuuksia voidaan hyödyntää implementoinnissa monin tavoin: avoimesta keskustelukulttuurista nousevat myös innovatiivisuus ja ideointi, jotka edesauttavat implementointia. Matala hierarkia mahdollistaa yhteistyön yli ammattirajojen.
  • Sisäiset heikkoudet kuvaavat tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa hoitosuositusten ja Näyttövinkkien implementointia työyksikköön. Työyksikössä implementointia tulee vaikeuttamaan ajan puute. Tätä sisäistä heikkoutta voidaan lievittää siten, että henkilöstölle varmistetaan nopea ja vaivaton pääsy Näyttövinkkien ja hoitosuositusten pariin. Johdon tuen puute on merkittävä sisäinen heikkous ja sitä voidaan lievittää lisäämällä johdon tietoja ja taitoja NPT:ssä. Sisäisenä heikkoutena esille nousee myös muutosvastaisuus, joka näkyy ” Näin on aina tehty” asenteena. Muutosvastarintaa voidaan lieventää antamalla tietoa hoitosuositusten ja Näyttövinkkien tarpeellisuudesta, kartoittamalla mahdollisia pelkoja, lisäämällä henkilöstön tietoja ja taitoja ja ottamalla henkilöstö mukaan implementointiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Henkilöstölle tulee myös selkeästi tuoda ilmi tässäkin SWOT analyysissä esille nousevat mahdollisuudet.
  • Ulkoiset mahdollisuudet kuvaavat tilaa, joka voidaan onnistuneella näytön implementoinnilla saavuttaa. Implementoimalla hoitosuosituksia ja Näyttövinkkejä voidaan vastata työyksikön tiedon tarpeisiin: esimerkiksi mikäli painehaavojen hoidossa havaitaan puutteita (haavat eivät parane, hoitoajat pitkittyvät) on selvää, että toimintatapoja täytyy muuttaa: implementoinnilla voidaan vastata juuri tähän tarpeeseen. Implementointi mahdollistaa hoidon laadun nousun ja hyvien käytäntöjen levittämisen.  Parhaimmillaan työyksikössä voidaan tulevaisuudessa lisätä myös asiantuntijuutta ja kehittää NPT:tä edelleen.
  • Ulkoiset uhat kuvaavat niitä ulkoisia tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa hoitosuositusten ja Näyttövinkkien implementointia. Yksi ulkoinen uhka on, että yksikölle tulee kova paine ulkopuolelta. Potilaiden päivittänen hoito menee aina implementoinnin edelle, eikä potilasturvallisuus saa vaarantua. Painetta ulkopuolelta voi tulla myös yksikön tehokkaaseen ajankäyttöön: näitä ulkoisia uhkia voidaan lievittää kertomalla työyksikön ulkopuolellekin kyseessä olevasta toiminnasta.


Tutustuimme ensimmäistä blogitekstiä laatiessamme myös Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen malliin (FINYHKÄ). Malliin voit käydä tutustumassa TÄSTÄ


Tässä lyhyesti näkemyksiämme näyttöön perustuvaan toimintaan, hoitosuosituksiin ja Näyttövinkkeihin. Viedään yhdessä laadukasta toimintaa eteenpäin ja kehitetään edelleen!
  
Millaisia ajatuksia sinulla heräsi tästä? 



Tehtävässämme käytetyt lähteet:

- Hoitotyön tutkimussäätiö. Hoitosuositus. Www-sivut.  https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/

- Hoitotyön tutkimussäätiö. Näyttövinkki. Www-sivut. https://www.hotus.fi/nayttovinkit/

- Holopainen A, Junttila K, Jylhä V, Korhonen A & Seppänen S (2014) Johda näyttö käyttöön hoitotyössä. Porvoo, Bookwell Oy.

- Jylhä V, Oikarinen A, Perälä M-L & Holopainen A (2019) Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen hoito- ja kätilötyössä Maailman terveysjärjestön Euroopan alueella. Raportti 2/2019 Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/10/nayttoon-perustuvan-toiminnan-edistaminen.pdf

- Korhonen A, Jylhä V, Korhonen T, Holopainen A (2018) Näyttöön perustuva toiminta. Tarpeesta tuloksiin. Hotus, Hoitotyön tutkimussäätiö. Skhole. 

12 kommenttia:

  1. Hei. Nostan tässä vielä esille asian joka mielestäni on tärkeä tässä NPT:ssä eli se kuinka tärkeää on näytön implementoinnin yhteydessä räätälöidä se juuri parhaiten kyseiselle yksikölle sopivaksi. Aivan kuten tarpeen määrittelykin, tulee implementointi tehdä kyseisen yksikön tapoihin, sovittuihin käytäntöihin ja organisaatiokulttuuriin sopivalla tavalla. Tässä yhteydessä sanonta "kaikille kaikkea" ei päde, vaan jo implementoinnin suunnittelussa tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat yksikön syvällisesti, myös pinnan olla "nukkuvan" kulttuurin, joka muutosten yhteydessä usein nouseekin pintaan.

    Tärkeitä kysymyksiä tarpeen toteamisen jälkeen ovat varmasti se, sopiiko tämä suositus yksikkömme potilaiden hoitoon, kuinka käytännössä toteutamme sitä (toimintamalli, tarkistuslista, mikä meillä toimii?) ja ketkä ovat avainhenkilöitä implementoinnissa? Vaikka implementointi on koko yksikön juttu, on usein organisaatioissa henkilöitä, joiden panos kannattaa johtajan ottaa erityisesti huomioon (työporukan motivaattorit, tsemppaajat, henkilöt ilman kangistuneita toimintamalleja, kokeneet yleisesti erityisen arvostetut työntekijät jne). Onnistunut implementointi vaatii siis yksikön tuntemista monilla eri tasoilla. Tätä jäin vielä pohtimaan, mitä olette muut asiasta mieltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä, että onnistunut implementointi vaatii yksikön tuntemista kokonaisuudessaan. Kuten kirjoititkin, on huomioitava erilaisten työntekijöiden panos toimintaan. Juuri työporukan motivaattoreita kannattaa hyödyntää ja heidän kauttaan osaltaan lähteä viemään muutoksia työyksikköön. On huomioitava myös muutosvastarinta, kaikki eivät varmasti ole innoissaan muutoksista!

      Poista
    2. Ehdottomasti komppaan kyllä Sannaa ja Ullaa tässä asiassa.
      Mikäli työyksiköstä löytyy aktiivisia ja kiinnostuneita henkilöitä juuti NPT-toimintaa kehittää, tuoda yksiköön ja jalkauttaa käytännön tasolle, niin tätä kannattaa hyödyntää. Esimiehen rooli näiden kartuttamisessa on merkittävä ja tätä kautta kannustaa ko. henkilöitä ja koko henkilöstöä tuomaan tietoa ja kehitettävyyttä koko yksikköön.
      Mutta, niin kuin totesimme päivälläkin keskusteluissa, että ei ihan helppo homma kuitenkaan. Vaatii motivaatiota koko työyksiköltä tai ainakin tietynlaista hyväksyntää, joka mahdolisesti vastarinnassakin olevien henkilöiden kautta saadaan ajan myötä muuttumaan myönteisemmäksi.

      Poista
  2. Ajatuksia herättävä päivä takana. Todella mielenkiintoista asiaa liittyen näyttöön perustuvaan toimintaan.
    Jäin miettimään tarkemmin näytön levittämiseen liittyviä asioita, kun palasin vielä lukemaan Annukka Tuomikosken mielenkiintoiset luentomateriaalit!
    Miten monella eri tavalla näyttöä voikaan levittää, tähän ei ole mitään rajoituksia.
    Aloin pohtia, että näytön levittämisessä kannattaakin käyttää mielikuvitusta, jotta asiat jäisivät työntekijöille paremmin mieleen tai he ainakin osaisivat palata etsimään oikeanlaista tietoa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa levittää näyttöön perustuvaa tietoa, moni asia riippuu organisaatiosta ja erityisesti siellä työskentelevistä henkilöistä ja johtajasta.
    Tulevana hoitotyön johtajana minunkin tulee varmistaa henkilöstön näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen, mitä keinoja minulla on tähän?
    Millaisia ajatuksia teillä herää tähän?
    Omalta osaltaan myös hoitotyön johtaja luo avointa ja keskustelumyönteistä kulttuuria työpaikalle, jonne on helpompi tuoda näyttöön perustuvaa tietoa.
    Tuntuu, että näyttöön perustuva toiminta on vielä itselläkin kovin sekavana mielessä, mutta toivottavasti hiljalleen selkiytymässä. Opiskelupäivän aikana tehty ryhmätehtävä osaltaan selkiytti ajatuksia, mutta toisaalta sai pään vielä enemmän pyörälle.
    Innolla kohti uuden oppimista kuitenkin!

    VastaaPoista
  3. Antoisa päivä takana ja paljon olen itsekin vielä miettinyt luentojen jälkeen näyttöön perustuvaa toimintaa yhdistettynä mm. nykyiseen työyhteisööni. Kuinka voisin itse tuoda tässä vaiheessa jo NPT toimintaa osaksi työyhteisön arkea ja teitoisuutta?
    Itse en ole tällä hetkellä esimiesasemassa, mutta voinko omalta osaltani olla mukana jo nyt tuomassa "sanomaa"?

    Mieleeni tuli ajatus, että olisin yhteydessä esimieheeni ja toisin innostukseni ko. asiaa kohtaan ja vapaaehtoisuuteni lähteä jalkauttamaan toimintaa ensin esimerkiksi työterveyshoitajien keskuuteen. Voisin kertoa hoitajapalaverissa toiminnasta yleisesti, mitä sillä tarkoitetaan ja mistä löytää Hotuksen sivuille, jotta jokainen voisi tutustua aiheeseen. Kertoa kuinka tärkeää näytön levittäminen on käytäntöön. Mikäli keskuudestamme löytyisi muitakin kiinnostuneita, niin voisimme miettiä pienimuotoista työryhmää, jossa toisimme esimerkiksi kerran kuukaudessa näyttöön perustuvaa tietoa muille.
    Ajatuksia liikkuu mielessä ja ensimmäinen askel olisikin ottaa asia esille esimiehen kanssa. Mielenkiintoista!

    Mukava odottaa seuraavia luentoja, jotta pääsee taas enemmän syventymään aiheeseen. Hiljalleen toisen ennakkotehtävän pariin ja miettimään sen kokonaisuutta.

    VastaaPoista
  4. Hyviä ajatuksia!
    Hienoa, että tuot esille juuri tuollaisia käytännöllisiä ideoita, millä näyttöön perustuvaa toimintaa voi tuoda esille.
    Ehdottomasta kannattaa ottaa asia esille esimiehen kanssa.
    Itse ainakin ajattelen, että vaikka ei toimisikaan esimiehenä, voi aivan hyvin ottaa esille asiaa työyhteisössä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että olet innostunut!
      Ullaa komppaan, että ilman muuta voit ottaa asian esille työyhteisössäsi, vaikka et toimikaan esimiehenä.
      Esimiehen näkökulmasta, olisin ikionnellinen, jos joku työntekijäni tulisi kysymään, voisiko hän lähteä jalkauttamaan NPT työyhteisöön.
      Samantien rohkeasti esimiehen puheille. Tarvitset esimiehen tuen, jos aiotte jotain lähteä kehittämään. Nyt on aika nostaa omaa osaamista esille, se voi johdatella aivan uusille poluille:)

      Poista
  5. Etäluento 23.3.2020
    Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitähän tästä etäluennosta tulee, mutta hyvä tuli. Mielenkiintoinen päivä, taas on oma ymmärrys jonkin verran syventynyt. Annukka Tuomikoski piti ajatuksia herättävän luennon näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) prosessista. Pieniä ahaa-elämyksiä ja toisaalta valtavaa epätoivoa. Pirjo sanoi jossain kohtaa, että esimiehen ei tarvitse osata kaikkea, mutta vaatimukset ovat kohtuuttomat. Sen voin allekirjoittaa. Tosin jatkossa osaan taas tehdä työtäni viisaammin ja paremmilla työkaluilla. Näin jälkikäteen ajateltuna, monesti olisin päässyt työssäni paljon helpommalla, kun olisi osannut perustella toimia näytöllä.

    Miten moni kokous olisi ollut helpompi, kun olisi ollut mihin asiansa perustaa. Esimerkiksi esimiesurani alussa ylemmältä johdolta tuli määräys käydä kaltoinkohtelua henkilöstön kanssa läpi. Ei selitystä miksi tai miten. Ei mennyt hyvin. Heti opintojen alkaessa törmäsin Heidi Sipiläisen väitöskirjaan Hoitohenkilökunnan käsityksiä vanhusten kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Niinpä tietysti, väitöskirja oli ilmestynyt ja johto koki, että asiasta on hyvä keskustella henkilöstön kanssa. He eivät vain muistaneet kertoa esimiehille, että miksi. Enkä minäkään osannut silloin kysyä perusteluja tai etsiä näyttöä. Mutta nyt osaan!

    Miksi NTP ei näy arjen työssä? Koska sitä ei viedä sinne. Esimiehenä tunnen piston sydämessäni. En ole osannut, mutta en taida olla ainoa. Päivän ryhmätyö kirkasti ainakin, miten vaikeaa näytön käyttöönotto on. Tutkittua tietoa on paljon, mutta sitä ei tuoda esille. Minä ainakin aion jatkossa olla esimies, joka tuo näyttöä käytäntöön. Olen suunnitellut, että aloitamme neljännesvuosittain pidettävän tutkimusklubin Lehtiojan palvelukeskuksessa. Meitä on viisi palveluesimiestä ja henkilökuntaa on noin 130, lisäksi opiskelijat ja sijaiset. NPT:n ilosanomaa pääsee kuulemaan iso joukko työntekijöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava lukea pohdintaa esimiehen näkökulmasta. Ei varmasti ole helppo asema tänä päivänä. Paljon vaaditaan, mutta ehkä sitten resursseja tai tukea ei muistetakaan antaa samassa suhteessa.

      Hienoa kuitenkin kuulla innostus ja halu kehittää omaa toimintaa. Ja tuo tutkimusklubihan on oiva esimerkki, miten näyttöön perustuvaa tutkimusta saadaan jalkautettua hoitotyöhön.

      Poista
  6. Hyvä idea tuo tutkimusklubi!
    Itsekin jäin tosiaan miettimään, että näytön käyttöön ottaminen on todella vaikeaa.
    Pitää olla luova ja keksiä juuri tuollaisia tutkimusklubien tapaisia ideoita, millä tietoa saadaan vietyä käytäntöön!

    VastaaPoista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Tuli aluksi kommentti vahingossa kahdella nimellä, sori Kati;) Osuit Sanna mielestäni asian ytimeen. Luulen, että juuri esittämäsi asiat ja kysymykset vaikuttavat siihen, miten NPT:n soveltaminen käytännössä onnistuu. Kun organisaatiossa mietitään toimiva prosessi näyttöön perustuvan tutkimustiedon räätälöintiin omaan yksikköön sopivaksi ja hoitohenkilökunnalle annetaan kunnon koulutus siitä, miten he voivat omassa päätöksenteossaan asiakaskohtaisesti soveltaa tutkittua tietoa, ollaan sekä tiedollisesti että henkisesti varmemmalla pohjalla. "Muutosvastarintaakin" kannattaisi usein kuunnella. Sieltä saattaa löytyä aitoja ongelmakohtia, joita käyttöönoton suunnittelijat eivät ole ehken huomanneet ottaa huomioon. Itse pidän enemmän sanasta "muutosvalmius". Kkuulin tuon termin aikanaan yhdessä Espoon kaupungin projektinhallinnan esittelyssä. Lähtivät käyttämään sitä muutosvastarinta-sanan sijaan. Se auttaa muutoksen suunnittelijoita pohtimaan mihin henkilökunnan muutosvalmius pohjautuu ja ohjaa pohtimaan, miten sitä voitaisiin tukea. Nuo esittämäsi implementoinnin avainhenkilöt ovat varmasti yksi toimiva tapa edistää käyttöönottoa. Kirjallisuudessa puhuttiin myös mentoreista. Se voisi olla myös yhtenä tukipilarina muutoksessa. Hoitohenkilökunnalla olisi esimerkiksi käyttöön otettavan hoitosuosituksen tukihenkilö, jonka kanssa voisi keskustella siitä miten hoitosuositusta voisi soveltaa tietyn asiakastapauksen kohdalla asiakkaan tilanne huomioiden.

    VastaaPoista